minä ja musiikki

Suhteeni musiikkin on kasvanut samalla, kun minä itsekin. Eri vaiheita, genrejä ja ajatuksia itse ydinaiheesta - musiikki. Kasvoin perheessä, jossa ei ollut muusikkoja tai musiikinopettajia. Lähipiiriini kuului pääosin musiikin kuluttajia ja kuten monilla muilla lapsilla, musiikkimakuni ohjautui vanhempieni maun mukaan. Paljon soittoaikaa saivat Anssi Kela, J. Karjalainen, Elton John, Queen ja monet kasarihitit.

Lähtölaukausen sain uralleni 8-vuotiaana kesälomamatkallamme Ahvenanmaalla. Sinisessä merenrantamökissä oli takan vieressä pystypiano, joka herätti mielenkiintoni. Mökillä kalastamisen ja uimisen lisäksi ei ollut paljon tekemistä, sillä kallioset pihapiirit eivät olleet otollisimpia pallopeleille. Täytin mökkiaikani pianon tutkimisella, jolloin äitini opetti minulle kissanpolkan ja Heart and Soulin, jotka hän oli oppinut nuorempana käydessään muutaman vuoden pianotunneilla. Tämä instrumentti herätti minussa kipinän ja tulevana syksynä piti päästä jatkuvasti mummolaan soittamaan vanhalla ja epävireisellä Fazerilla.

Syksyn alituisen mummolaramppaamisen jälkeen sain joululahjaksi Rolandin FP-2 digitaalipianon, joka palveli minua 11 vuotta. 10-vuotiaana minut laitettiin klassisen pianon tunneille Malmin musakouluun, joilla viihdyin aikuiseksi saakka suorittaen pianon D-tasotutkinnon. Yläasteella musiikkimakuni laajeni ja kiinnostuin raskaammasta materiaalista, joka johti sähkökitaran hankintaan. Sain myös näinä vuosina ensimmäiset bändikokemukseni. Lukiovalintaa tehdessäni ykkösvaihtoehdoksi kohdistui Sibelius-lukion musiikkilinja, jonne myös valikoiduin.

Lukiossa loin uusia ystävyyssuhteita, jotka ovat myös jatkuneet ammatillisina suhteina nykypäivään saakka. Opin paljon uusia asioita, mutta harmikseni en ottanut erillisiä pianotunteja koululta, vaan hyväksiluin kyseisiä opintoja Malmin musakoulun tuntien kautta. Minulta jäi paljon kevyen musiikin pianon/syntetisaattorien perusosaamisista väliin, joita olen viimeiset kuusi vuotta paikannut. Valmistuin Liisankadun Sibelius-lukiosta keväällä 2014 ja oli armeija edessä, joten päätin hakea soittokuntaan palvelukseen. Kesällä sainkin jo tietää, että tammikuussa 2015 astutaan Santahaminaan suorittamaan asevelvollisuutta Kaartin Soittokunnassa varusmiessoittajana.

Koen armeija-aikani vaikuttaneen minuun valtavasti ammatillisen kuvani luomisessa, sillä jatkoin armeijan bändikavereiden kanssa toimintaa palveluksen jälkeen. Tämä jatkuu yhä ja on suuri osa elannostani tällä hetkellä. Keikkojen logistiikka, genret, yhteistyötaidot, nuotinnus ja soittotaidot kehittyivät yhdeksän kuukauden aikana paljon ja olen erityisesti tästä ajasta erittäin kiitollinen kaikille palvelustovereilleni.

Armeijasta vapauduttuani jatko-opiskelut vielä houkuttelivat, joten hain keväällä 2016 Pop&Jazz Konservatorioon Arabianrantaan ja pääsin hakuprosessista läpi. Täten alkoivat kahden vuoden ammatilliset opintoni, jotka jatkuivat vielä konservatorioputkesta suoraan vuonna 2018 Metropolia Ammattikorkeakouluun soitonopettajan koulutukseen piano ja sähköiset kosketinsoittimet pääaineenani. Valmistuin Metropoliasta keväällä 2022.

Minulle läheisimpien musiikkityylien valinta on vaikeaa, koska musiikin sekatyöläisenä ja opistomuusikko-jokapaikanhöylänä täytyy olla kaikkiruokainen. Musiikin koulutus on saanut minut arvostamaan kaikkia tyylilajeja omilla meriiteillään ja mahdollistanut laaja-alaisen oppimisen. Jos yksi eniten vaikuttanut kappale täytyisi valita, se olisi Toton I Wont Hold You Back.